.A little while ago, on a religious radio channel - radiodei-, I heard an advertisement. It advertised both people who can pray for you when ask them to and also a course where you can become such a "professional" who will be praying for others.
I believe in prayer. I believe there is God who hears all prayers, no matter how uttered, and who answers those prayers as He sees best. I also believe praying as an act itself is a form of organizing one's thoughts and a helpful way of getting insight to important things, whether you really believe in God or not.
I believe we can gain a lot by praying for others. It helps us focus on other people and be less selfish. Of course I also believe our prayers are heard and God will bless those we pray for. But the advertisement made me think do we sometimes think that someone else's prayers would be more effective than ours? I could ask friends to pray for me, because it's a way of support. It could make us closer and more unified. But I don't believe that in numbers there is power, meaning that the more people pray for something the better we can persuade God to give us what we want. But I do think knowing that others are praying for me, working together with me to achieve something, will give me strength to carry on.
Why would I ask a person I don't know to pray for me, instead of praying myself? If I lack faith that God will answer my prayer, would I think that if someone with more faith prayed for me, his faith would allow me to have the blessing I want? I don't think so. I think God is more willing to answer my sincere yet doubtful or faithless prayer than that of someone not related to the matter at all.
Prayer works. Not always the way we want or the way we think it might. But it works. Some may give credit to other things for those answers to prayers, but even then it is worth praying. Those of us who believe in God know that all good comes from God. Regardless of the recipient of the good believing or not believing.
If there is something you'd like to be better in your life, it's worth trying to pray.
2 kommenttia:
Olen samaa mieltä, mutta yksi kokemus hieman hämää minua :). Voisiko sittenkin jonkun toisen suuri usko tehdä ihmeitä joskus ja sitä voisi tietyssä tilanteessa pyytää tai jonkun ryhmän rukous, jossa jokaisen usko on mukana joidenkin hyväksi? Tässä kokemukseni: Yksi lapsistamme oli ollut pitkään sairaana. Eräänä iltana lähetyssaarnaajat vierailivat meillä. Kysyin heiltä ja mieheltäni, kuinka toimia heidän mielestään. Lapsi on todella sairas ja hänelle on annettu jo yksi siunaus, jota hän itse pyysi heti sairauden alussa, mutta olisiko toinen siunaus hyvä ajatus vai riittääkö yksi (ajattelin, että ainakin oma uskoni parantumisen ihmeeseen olisi nyt suurempi ja ensimmäisestä siunauksesta oli aikaa jo puolitoista viikkoa). Päädyimme yksissä tuumin siihen, että yksi sairaan voiteleminen ja siunaaminen riittää samaan sairauteen. Kuitenkin tiesin, että sinä iltana veljet laittoivat kaiken uskonsa lapsen parantumiseen ajatuksissaan ja rukouksessaan. Omaksi ihmeekseni aamulla lapsemme oli täysin terve (aina ihmeitä minulle, vaikka tiedän, että niin voi tapahtua :). Koin, että lapsi oli parantunut lähinnä lähetyssaarnaajien uskosta. Toisaalta voi olla, että oma rukoukseni ja pyyntöni olisi saattanut olla ihan yhtä voimallinen siinä vaiheessa. Toisaalta uskon ei aina tarvitse olla voimallinen, kuten kirjoitat :) Nämä ovat mielestäni niin tapauskohtaisia juttuja, ei yksiviivaisia. Aika vieraalta itsestäni tuntuisi kutsua jotakuta vierasta yhtä henkilöä rukoilemaan asioistani. Minustakin tuntuisi, että suora kanava on tässä, ihan missä vain liikunkin.
Kas jäi huomaamatta tämä. Uskon, että usein se toimiikin juuri noin kuin kuvaat - kun pyydämme tai tiedämme jonkun rukoilevan puolestamme (tai läheisen puolesta), oma uskomme vahvistuu, koska koemme, että joukossa on voimaa tai koska koemme, että jonkun toisen usko on vahvempi kuin omamme. Toisaalta ajattelen jotenkin näin, että usko on ihan konkreettinen voima, jota Jumala voi käyttää asioiden aikaan saamiseksi ja kun joku rukouksen myötä tarjoaa uskoaan Jumalan käytettäväksi, Hänellä on uskoa enemmän käytettävissään. Mutta silloinkin hän päättää mitä tapahtuu ja vaikka kuinka suuri määrä uskoa olisi käytettävissä, Hän ei käytä sitä välttämättä niin kuin me ihmiset toivoisimme. Ihmisen on helppo ajatella, että asiat eivät toteutuneet niin kuin rukoilin siksi, että uskoni on heikko kun todellisuudessa usko saattaa olla hyvinkin vahva, mutta Herran tahto toinen kuin omamme.
Lähetä kommentti