Käytiin perheen kanssa Ahvenanmaalla. Sunnuntaina tutustuttiin erääseen kirkkorakennukseen, joka oli 1700-luvun lopulla rakennettu. Tutkiessani paikan kirkkotarjontaa hämmästyin: Ahvenanmaalla on todella paljon todella vanhoja kirkkoja. Ihan 1200-luvulta saakka.
Nautin suunnattomasti sukututkimuksesta. On hienoa löytää omia esivanhempiaan. Vaikka monesta ei olekaan mahdollista saada muuta tietoa kuin nimi ja sukupuoli, ja joskus ei aina niitäkään, niin aina voi kuvitella millaista elämä on ollut.
En ole perehtynyt Suomen uskonnolliseen historiaan sen kummemmin kuin mitä koulussa siitä on joskus puhuttu. Mutta tuolla Ahvenanmaalla ja niiden kirkkojen tietoja selaillessani tuli tunne, jonka olen aiemminkin joskus kokenut, että kansamme on ollut vahvasti Jumalaan uskovaa kansaa. Uskolla on ollut suuri rooli jossakin vaiheessa. Uskonnolla myös, mutta uskonnon rooli ei aina ole välttämättä ollut täälläkään aina pelkästään myönteinen.
Isoäitini isä ja hänen vaimonsa olivat hyvin vahvasti uskovia. Kirkkoon ei päästy kuin muutaman kerran vuodessa, mutta pyhänä luettiin raamattua. Kyseinen isä luki raamattua myös iltaisin ja aamuisin veisattiin virsiä. Rukouksia pidettiin usein ja ruokarukous oli ehdoton. Heidän jälkipolvensa kokivat, että kyseessä oli aito usko, eikä tapauskovaisuus.
Nykyisin sanotaan, että tässä maassa suurin osa ihmisistä on tapauskovaisia. Sen ajatellaan tarkoittavan sitä, että ei uskota, vaan kuulutaan luterilaiseen kirkkoon, jotta saadaan ristiäiset ja häät. On pieniä kirkkokuntia tai uskontoja, kuten meidänkin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkkomme, joissa jäsenet osoittavat uskoaan näkyvästi käymällä kirkossa sunnuntaisin ja noudattamalla erilaisia säädöksiä tai ohjeita, mutta hyvin pienenä vähemmistönä.
Suomalainen on hyvin itsenäinen. Suomalainen ei tarvitse muita tehdäkseen omantuntonsa mukaan taikka mitä haluaa, eikä varsinkaan mitään järjestöä siihen taustalle. Miksi näin olisi uskonnossakaan.
Olen tullut omien kokemusteni ja monien keskustelujen jälkeen siihen tulokseen, joka tietysti saattaa olla väärä, että suomalaiset eivät ole tapauskovaisia. Heillä on kulttuurisia siteitä kirkkoon, jossa haluavat juhlansa viettää. Mutta sen lisäksi sanoisin, että suurella osalla suomalaisia on vahva usko tai vähintään toivo siitä, että jokin korkeampi voima on olemassa ja ohjaamassa elämäämme. Esi-isiemme usko Jumalaan on edelleen kansassamme.
Mikä merkitys sitten uskonnolla, kirkolla on tässä uskossa. Usko on kaikista tärkein seikka. Uskonto taikka kirkko ilman uskoa on jokseenkin merkityksetön ihmisen jumalasuhteen kannalta, vaikka sillä saattaa olla kulttuurista arvoa paljonkin. Usko itsessään kuitenkaan ei riitä monenkaan teologian mukaan Jumalan luo takaisin pääsemiseen vaan siihen tarvitaan usein joidenkin kirkon tarjoamien rituaalien suorittaminen. Yksi esimerkki tällaisesta on kaste, jonka toteuttamisessa on monenlaisia variaatioita. Jumalaan voi uskoa täysin ilman kirkkoa. Uskoa voi myös, että pelkkä usko riittää Jumalan luokse pääsemiseen, tai ettei siihen edes tarvita uskoa vaan kaikki pääsevät joka tapauksessa. Usko ei kuitenkaan muuta tosiasioita. Jos on niin, että on olemassa Jumala, joka on asettanut joitakin ehtoja luokseen palaamiselle, silloin noita ehtoja on noudatettava. Ja tässä roolissa on kirkko, ehtojen välittäjänä ja noudattamisen mahdollistajana.
Jos joku kaipaa kirkkoa uskonsa tueksi, tervetuloa tutustumaan tähän vaihtoehtoon. Kaikissa paikoissa kokoukset alkavat sunnuntaisin klo 10.00 ja Espoossa, Tampereella ja Turussa myös klo 14.00
Seurakunta
|
Osoite
|
---|---|
Pitkännotkontie 2 02760 Espoo,
| |
Pitkännotkontie 2 02760 Espoo
| |
Helsinki 1. (Sat.)
|
Marjaniementie 35, 00930 Helsinki
|
Helsinki 2. (Sat.)
|
Mäkipellonaukio 1, 00320 Helsinki
|
Neitsytpolku 3 A, 00140 Helsinki
| |
Vehkakuja 2, 05830 Hyvinkää
| |
Väinämöisentie 17, 04200 Kerava
| |
Kauppalankatu 29, 45140 Kouvola
| |
Lappeenranta (Sat.)
|
Armilankatu 36, 53100 Lappeenranta
|
Mikkeli (Sat.)
|
Päämajankatu 13, 50100 Mikkeli
|
Tampereen vaarna
Seurakunta
|
Osoite
|
---|---|
Hämeenlinna (Sat.)
|
Saaristenkatu 16, 13100 Hämeenlinna
|
Jyväskylä (Sat.)
|
Sammonkatu 9, 40100 Jyväskylä
|
Lahti (Sat.)
|
Hennalankatu 308, 15700 Lahti
|
Pori (Sat.)
|
Päärnäistenkatu 34, 28120 Pori
|
Rauma (Sat.)
|
Lännentie 2, 26660 Rauma
|
Tampere 1. (Sat.)
|
Pellervonkatu 1, 33540 Tampere
|
Tampere 2. (Sat.)
|
Pellervonkatu 1, 33540 Tampere
|
Turku 1. (Sat.)
|
Mäntymäenaukio 18, 20810 Turku
|
Turku 2. (Sat.)
|
Mäntymäenaukio 18, 20810 Turku
|
Pietarsaaren piiri
Seurakunta
|
Osoite
|
---|---|
Kokkola (Sat.)
|
Hakalahdenkatu 100, 67100 Kokkola
|
Alholmintie 2, 68620 Pietarsaari
| |
Vaasa (Sat.)
|
Kasarminkatu 20, 65100 Vaasa
|
Pelipuisto 2, 60100 Seinäjoki
|
Kuopion piiri
Seurakunta
|
Osoite
|
---|---|
Torikatu 32, 80100 Joensuu
| |
Kuopio (Sat.)
|
Siikaniemenkatu 2, 70620 Kuopio
|
Savonkatu 10, 57100 Savonlinna
|
Oulun piiri
Seurakunta
|
Osoite
|
---|---|
Sammonkatu 7 C, 87100 Kajaani
| |
Kemi (Sat.)
|
Lehtokatu 37, 94100 Kemi
|
Oulu (Sat.)
|
Nokelantie 38, 90140 Oulu
|
Rovakatu 13, 96100 Rovaniemi
|
3 kommenttia:
Kiitos Mirja kirjoituksestasi; se oli tosi hyvä.
Ei ole kovin kauan siitä ajasta, jolloin uskolla oli suuri merkitys perheissä. Lapsuudessani kaikki ikäiseni leikkikaverit kävivät pyhäkoulussa. Pyhisin ei tehty työtä, ja kaupat ja huvipaikat eivät olleet auki. Ketään se ei tuntunut
haittaavan. Nyt syntyisi kova mekkala, jos nämä ajat palaisivat.
terv. Leena
Kiitos mirja rohksisevasta kirjoituksesta. Olen entinen aktiivimormoni. Jätin teidän kirkon kokemani hengellisen väkivallan vuoksi. Olen ikuidesti mormoni. Käyn ev. Lut kirkossa sunnuntaisin ja kilvoittelen yhä viisaudesanan ja siveydenlain kanssa.
Olen pahoillani anonyymi kokemuksistasi. Ikävä kyllä kirkkoon aina mahtuu monenlaisia ihmisiä ja vääriä tekoja. Noita tekoja jopa saatetaan perustella opilla, joka on tulkittu oman mielen mukaan taikka ymmärretty ihan väärin. Ei ole ihme, että silloin paikasta, jonka tulisi olla paikka, jossa saa voimaa, rauhaa, hyväksyntää ja rakkautta, tulee paikka, joka tuottaa vain tuskaa ja hajottaa sisintä. Vaatisi paljon psykologista kestävyyttä pystyä siitä huolimatta käymään. Jokaisella meillä on omat polkumme, joita kuljemme eheiksi tullaksemme ja kenties polkusi johtaa jonakin päivänä takaisin, kun tuska on riittävän kaukana ja olet saanut käsiteltyä sitä riittävän syvästi. Taivaan Isä varmasti tekee kaikkensa auttaaksen sinua eheytymään ja luonnollisesti siunaa sinua kaikesta siitä hyvästä ja oikeasta, mitä teet. Voimia polullesi.
Mirja
Lähetä kommentti