tiistai 21. elokuuta 2012

Galileo Galilei

Olen lukenut mielenkiintoista kirjaa Galileo Galileista. Voin suositella. Hän on hieno esimerkki uskon miehestä. Aikana, jolloin katolisella kirkolla oli hyvin suuri valta ja uusien asioiden hyväksyminen ei ollut kovin helppoa, hän eli sen uskon mukaan, jonka hän koki oikeaksi. Hän oli tiedemies, joka teki työnsä kaikella tarkkuudella ja uskon mies, joka pani luottamuksensa Jumalaan. Siitäkin huolimatta, että kirkko julisti hänet kerettiläiseksi sen johdosta, jonka hän tieteestä tiesi todeksi.

Usein puhutaan siitä, kuinka tiede ja uskonto sulkevat toisensa pois. Kuitenkin hyvin moni tiedemies uskoo Jumalaan vahvasti. Googlettamalla löytyy monia, yleissivistyksestä tuttuja ja kenties tuntemattomampia. 

Galileo sanoi:
"Koska Jumala kykenee niin monin, itse asiassa loputtoman moninaisin tavoin tekemään sen, mikä meidän näkökulmastamme ja havaintojemme mukaan näyttää vain yhdellä tavalla tehdyltä, ei meidän pidä ryhtyä häiritsemään Jumalan työtä väittämällä itsepintaisesti sellaista, mikä saattaa perustua erehdykseen."

Ihmisen käsitys asioista on hyvin rajallinen, vaikka koko ajan opimmekin uutta ihmisestä ja ympäröivästä maailmasta. Tieteen luonteelle on ominaista se, että etsitään aina enemmän ja syvemmin ja se voi tarkoittaa sitä, että olemassa olevat "totuudet", kuten suhteet aurinkokunnassa aikoinaan, voidaan todetakin vääriksi. Se, että  luulemme löytäneemme lopullisen totuuden jostakin tieteellisestä Jumalan olemassaoloa vastaan todistavasta seikasta, ei loppukädessä voi siitä todistaa. Se mitä me näemme, ei  ole välttämättä kuin pienen pieni osa totuudesta. 

Usein tuntuu siltä, että koska aiemmin ei ollut saatavilla yhtä paljon tietoa eikä yhtä paljon hienoja välineitä tiedon etsimiseen, tieteessä tapahtui mullistavia asioita. Nykyäänkin tiede löytää paljon uutta. Teknologian avulla uusi tieto on usein hyvinkin pian monien saatavilla. Uusi tieto ei kuitenkaan ole yleensä niin kovin mullistavalla tavalla jokaista ihmistä koskettavaa. Mielenkiintoista kyllä. 

Joskus on ihan kiva pohtia, miten suhtautuisi, jos tiede löytäisi jotakin yhtä mullistavaa kuin Galileo aikoinaan. Jotakin, joka olisi vastoin yleisiä uskomuksia, aiemmin totena pidettyjä periaatteita. Olisiko sitä kuin katolinen kirkko, julistaen uuden tiedon löytäjän pannaan, ollen uskomatta asiaa, kenties uskonnolla perustellen. Vai olisiko sitä kuin Galileo, riemuiten uudesta tiedosta ja saaden siitä vahvistusta uskolleen. Sillä kaikki totuushan on lähtöisin Jumalalta.

Ei kommentteja: