maanantai 3. toukokuuta 2010

Missä vaiheessa se alkaa?

Meillä ei lapset vielä ole kovinkaan paljon musiikista kiinnostuneita. Kuuntelee sitä, mitä vanhemmat sattuu laittamaan päälle tai sitten pyytävät lastenmusiikkia tai tytöt "belettimusiikkia". Mietityttää missä vaiheessa tulee se aika, että lapset haluavat kuunnella "omaa" musiikkia. Jotain muuta kuin mitä vanhemmat haluavat.

Itsellä on kovat kriteerit musiikin suhteen. Kasvoin kuunnellen isonveljen Pink Floydia, Miles Davisia ja 22 pistepirkkoa, muun muassa. Ja mökillä vanhempien kanssa kunnon iskelmiä. Joskus kotona klassistakin. Siis ennen kuin itse aloin valita oman musiikkini.

Kriteerit menee seuraavasti: musiikin sanojen tulee olla hyviä - en siedä kiroilua laulussa, enkä muutenkaan turhan ronskia kieltä. Ihan puhtaasti tyhmätkään sanoitukset eivät oikein iske, mutta ne eivät varsinaisesti ole poissuljettavan musiikin listalla. Kielenkäyttö karsiikin jo varsin monta c:tä.

Musiikin tulisi olla myös mukavaa kuultavaa - kovin raskassävyinen musiikki ei yleensä pahemmin piristä. Ja vaikka musiikilla ei olekaan tekemistä itse ihmisen kanssa, jos artisti on mielestäni kaikinpuolin kammottava, en edes halua kuunnella hänen musiikkiaan. Kuten vaikka lady gaga. Ennakkoluuloista kyllä, mutta sen ennakkoluulon kanssa voin elää.

Kyseinen artisti on kuulemma monen alakoululaisen suosiossa, ilmeisesti pinnalla nyt muutenkin. Toivon, että kovin moni lapsi ei saa katsoa hänen tai muiden vastaavien artistien musiikkivideoita. Voin olla vanhanaikainen, voin olla tiukkapipoinen, voin olla vaikka mitä millä nimitellä keksii.

Mutta olen sitä ilomielin lasteni tähden.

Ei kommentteja: