tiistai 4. toukokuuta 2010

Olisinpa peruna

Eilen tuli istutettua perunat, tänään piti jatkaa sipuleilla, mutta ei sitten sateessa jaksanutkaan. Muita kasvatettavia ei ole vielä tullutkaan päätettyä. Peruna on ihana kasvatettava - se kasvaa ja tuottaa missä vain, vaikkapa tekemättä sille mitään istuttamisen jälkeen.

Toiset kasvit vaativat jatkuvaa kitkemistä, hoitamista, huoltamista, lannoittamista. Puhumattakaan aurongonpaisteesta ja riittävästä, mutta ei liiasta kosteudesta. Ja vaikka olosuhteet tuntuvat olevan juuri oikeat, ei silti tulosta välttämättä synny.

Toivon olevani kuin peruna - kasvan ja saan aikaan jotain hyvää olosuhteista riippumatta. Ilman, että jonkun tarvitsee koko ajan kehua ja hoivata. Toivon, että voin kasvattaa lapsista niin hyvän itsetunnon omaavia, että he voivat kasvaa ja saada aikaan hyvää olosuhteista riippumatta.

Mutta miten?

Ei kommentteja: