maanantai 29. maaliskuuta 2010

Onko äiti susi toiselle äidille?

Ennen ensimmäistä lasta en ollut kiinnittänyt mitään huomiota äitien suhteisiin. Ajattelin vain, että minusta tulee äiti, ajattelin minun ja lapsen ja isän suhdetta. Kun kärräilin esikoista rattaissa vauva-aikana ja aloin käydä avoimessa päiväkodissa ja puistoissa taaperoaikana, huomasin, että äitiys on yhdistävä ja erottava tekijä.

Äitejä yhdistää se, että kaksi tai useampi haluaa ehtiä siihen samaan bussiin rattaineen. Äitejä erottaa se, että toinen yrittää väkisin ehtiä bussin ovesta sisään ensin, vaikka toinen on odottanut bussipysäkillä kauemmin. Äitejä yhdistää se, että kaikki yrittävät hoitaa lastaan parhaansa mukaan. Äitejä erottaa se, että vain vuoden ikäiseksi imettävä tai vain ainakin puoleen vuoteen asti täysimettävä äiti on hyvä äiti oikeasti. Tai se kestovaippoja käyttävä kantoliinaileva äiti on oikeasti hörhö, joka ei ajattele lastaan vaan oman ideologiansa toteutusta.

Olin työskennellyt naisvaltaisella alalla ja nähnyt kuinka ilkeitä naiset voivat olla toisilleen. Se ei ollut kuitenkaan mitään verrattuna siihen, kuinka ilkeitä äidit saattoivat olla toisilleen. Hämmennyin.

Onneksi äitiys on myös tekijä, joka yhdistää ihmisiä yli ikärajojen, yli koulutustaustojen, yli sosiaalisen tai terveydellisen tilanteen, yli mantereiden...

On sitten kyse äitiydestä, isyydestä tai uskosta, meistä on kiinni onko se yhdistävä tekijä vai erottava. Toivottavasti yhdistävä

Ei kommentteja: